Kohtuullinen kulutus

Hankintoja vain tarpeeseen

Varhaiskasvatusyksiköissä tehdään vähäisistä määrärahoista huolimatta paljon hankintoja. Hankintojen on syytä olla sekä taloudellisista että ekologisista syistä kestäviä ja tarpeellisia. Onkin hyvä pohtia, mitä todella tarvitsemme laadukkaaseen kasvatukseen ja mikä on turhaa kulutusta. On hyvä leikkiä ja askarrella niillä materiaaleilla, joita yksiköstä löytyy. Aina löytyy ihastuttavia askartelumalleja, joihin tulisi hankkia uutta ostomateriaalia ja uusia kehittäviä leluja. Ennen kuin ostamme uusia materiaaleja, kannattaa kurkata kaappeihin ja miettiä, voisiko olemassa olevaa materiaalia hyödyntää ja välttää uuden ostamista. Vähäisempi lelujen määrä ja kierrätysmateriaaleista askartelu kannustavat lapsia myös käyttämään omaa mielikuvitustaan valmiiden ratkaisujen sijaan. Säästyneillä määrärahoilla voi tilata yksikköön esimerkiksi teatteriesityksen lapsille.

Kohtuullisen kuluttamisen opettelua lasten kanssa

Luonnonmateriaali -tehtävä

Lasten kanssa voidaan yhdessä miettiä, mistä luonnonmateriaaleista ympärillämme olevat tavarat on valmistettu. Ohesta löytyy Papunetin tulostettavat kuvat hiekasta, puusta, kaivoksesta ja öljystä, joita voidaan käyttää apuna tehtävässä. Lapsille on hyvä korostaa, että kaikki raaka-aineet tarvitsemiimme tavaroihin ovat peräisin luonnosta. Tämä lisää lasten ymmärrystä siitä, että ostaessamme uusia tavaroita, kulutamme aina luonnonvaroja. Puutavarat, paperi ja pahvi ovat tehty puusta. Lasiesineet on tehty hiekasta, metalli on kaivettu kallioperän mineraaleista kaivoksissa ja muoviset tuotteet on tehty syvältä maan alta poratusta raakaöljystä. Mitä vähemmän ostamme uutta tavaraa ja kierrätämme vanhaa, sitä vähemmän meidän täytyy kuluttaa uusia luonnonvaroja.

Kuvien ympärille voidaan myös kerätä kuvien raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Aikuisella voi olla myös valmiina tiettyjä tavaroita, joiden raaka-ainetta pohditaan yhdessä. Tällaisia tavaroita voi olla esim. juomalasi, metalliteroitin, puupalikka, paperi, muovilelu, sanomalehti, juomatölkki tai mitä lähiympäristöstä löytyykään.

Raaka-aineet

(PDF, 0,1 MB)

Tavaroiden elinkaaren tarkastelua

Myös tavaroilla on elinkaarensa. Lasten kanssa voidaan pohdiskella, millaisia vaiheita käyttämillämme tavaroilla ja vaatteilla on ollut. Ohessa on Powerpoint-esitys kotimaisen puulelun elinkaaresta. Se voi inspiroida pohdiskelemaan ja tutkimaan lisää teemaa.

Diaesitys puulelun elinkaaresta

(PPTX, 14,4 MB)

🌱 Lelujen ja tavaroiden käyttöetiketti

Lasten kanssa toimiessa on hyvä puhua säännöllisesti tavaroiden kauniista kohtelusta. Tavaroista huolehtimalla, ne kestävät pidempään käyttöä lapselta toiselle. Samalla joudumme ostamaan vähemmän uutta tavaraa ja säästämme luonnonvaroja. Lelujen kohtelusta ja siivoamisesta voidaan sopia lapsiryhmän yhteisissä säännöissä samoin kuin ystävienkin kauniista kohtelusta.

🌱 Kauppaleikit osana kuluttajuuskasvatusta

Lasten kanssa kuluttajana toimimista voi harjoitella leikin kautta. Lasten kanssa voidaan leikkiä esimerkiksi kauppaleikkiä, kotileikkiä ja muita leikkejä, joissa lapset toimivat kuluttajina. Aikuiset voivat tuoda leikkiin kestävyysnäkökulmaa kysymällä kauppaleikeissä kauppiaalta esimerkiksi tuotteen ympäristöystävällisyydestä tai alkuperästä. Aikuinen voi myös kauppiaana toimiessaan kertoa tuotteen olevan esimerkiksi luonnonmukaisesti tai lähellä tuotettu. Myös esimerkiksi kierrätykseen liittyviä teemoja voidaan leikkiä ja harjoitella kotileikeissä. Leikkikotien pihoilla voi olla jätteiden lajittelupiste, josta jäteauto vie jätteet lajiteltavaksi.

Mikä sinulle on tärkeää -tehtävä

Lasten kanssa voidaan pohtia yhdessä, millaiset asiat ovat ihmisille tärkeitä. Tehtävän tarkoituksena on herätellä ajatuksia siitä, millaiset asiat ovat tärkeimpiä elämässä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Lasten kanssa voidaan keskustella, mitä ilman ihmiset eivät selviä. Mitkä ovat meille rakkaita asioita? Mikä puolestaan on turhaa? On hyvä korostaa myös, että toisen aarre voi olla toiselle turha tavara. Keskustelun tukena voidaan käyttää kuvia. Lapset voivat kuvaa näyttäessä esimerkiksi näyttää käsillä kuinka tärkeä asia on heille. Jos kädet ovat levällään, asia on valtavan tärkeä, jos asia on täysin turha, kädet voi viedä yhteen. Lapset voivat piirtää itselleen tärkeistä asioista piirustuksen. Kuvina voi olla esimerkiksi kuva kodista, vanhemmista, ruuasta sekä erilaisista tavaroista. Ohesta löydät tehtävään muutamia Papunetin kuvia.

Mikä sinulle on tärkeää – kuvat

(PDF, 0,1 MB)

• Halutessasi voit etsiä Papunetistä myös lisää kuvia

• Lapset kertovat videolla, mitä ihminen heidän mielestään tarvitsee. 2:29 min. video

Ystävyyttä ja rakkautta voi tuhlata rajattomasti

Kohtuullinen kulutus ei ole vain luopumista ja tinkimistä. Monia ihmisille merkityksellisiä asioita ei voi ostaa rahalla. Tällaisia ovat esimerkiksi ystävyys, rakkaus ja läheisyys. Lasten kanssa olisi hyvä pohdiskella sitä, miten monenlaisia asioita voi saada tuhlaamatta rahaa tai haaskaamatta luonnonvaroja. Toista voi myös ilahduttaa monin keinoin antamatta tavaraa. Lasten kanssa voidaan esimerkiksi harjoitella toisten kehumista tai auttamista ja huomata, miten mukavalta se tuntuu.

🌱 Aineettomat lahjat

Äitien- ja isänpäivää voidaan juhlistaa aineettomilla lahjoilla. Sellainen voi olla esimerkiksi lapsen tekemä lahjakortti yhteisestä leikki- tai lukuhetkestä. Äidit ja isät pitävät myös luonnollisesti lastensa halauksista ja kehuista.

Ilmastoystävällisten kulutusvalintojen tehtävä

Lapsille tämän tehtävän voi nimetä hyvin ilmastovalintojen tehtäväksi. Tehtävä sopii hyvin myös perheiden kanssa järjestettäviin tapahtumiin. Tapahtumassa voidaan käyttää apuna kuvitteellista hahmoa, pehmolelua tai kahta väittelevää pehmolelua, jotka haluavat lapsilta apua ilmastoystävällisten valintojen tekoon. Hahmojen käyttö apuna voi häivyttää lasten mahdollisesti kokemaa syyllisyyttä oman perheen tekemistä valinnoista. Tehtävärastit voi sijoittaa esimerkiksi luontopolun varrelle, pihalle tai varhaiskasvatusyksikön tiloihin. Rastit olisi hyvä kiertää aikuisen ohjauksessa tai käsitellä ne jälkikäteen yhdessä. Ne voi ripustaa puuhun roikkumaan, peittää ämpärillä tai laitoskeittiössä käytettyjen muoviämpärien kansilla.

Tehtävässä on rasteilla aina valittavana kuvapari kestävämmän ja vähemmän kestävän kulutusvalinnan välillä. Kuvaparin kohdalla tulisi pohtia kumpi kuvapareista on kestävämpi valinta. Valintavaihtoehdot ovat: uuden ostaminen/ käytetyn hankkiminen, autoilu/jalankulku, lelujen jättäminen lattialle lojumaan/lelujen siivoaminen, lentäminen/junalla matkustaminen, lihatuotteet/kasvikset, etelän rantaloma/telttaretki metsään, korkea huonelämpö/matala huonelämpö, lautasen tyhjäksi syöminen/ ruuan jättäminen ja vehreä pihamaa/paljas pihamaa. On hyvä muistaa, että kulutusvalinnoissa asiat eivät ole kuitenkaan mustavalkoisia. Esimerkiksi alla olevista esimerkeistä uimarannalle voi mennä lähelle ja telttaretkelle matkustaa kauas lentokoneella. Näistä asioista voidaan keskustella lasten kanssa. Mikäli lapsilla nousee ahdistusta oman perheen kestämättömistä valinnoista, on hyvä rauhoitella, että me kaikki teemme välillä parempia ja välillä huonompia valintoja. Olemme kaikki osaltamme aiheuttamassa ilmastopäästöjä. Toiset meistä ovat valmiita luopumaan toisista asioista ja toiset toisista, meidän kaikkien yhdessä olisi hyvä kuitenkin pyrkiä kestävämpään elämäntapaan. Tulostettavissa materiaaleissa on myös selitetty oikeat vastaukset sekä perusteltu vastaukset. Valintavaihtoehdoista voi ottaa tehtävään halutessaan vain osan.

Ilmastovalinnat

(PDF, 5,7 MB)

🌱 Siivouspäivä

Tavaroista huolehtiminen on tärkeää kohtuullisessa kuluttamisessa. Kun tavaroita kohtelee kauniisti ja siivoaa pelien osaset tarkasti paikoilleen, ne kestävät myös pidempään käytössä usealla lapsella. Varhaiskasvatusyksiköissä kannattaakin opettaa lapsille tavaroista huolehtimista. Kerran viikossa tai kuussa voikin pitää perusteellisemman siivouspäivän pedagogisena tapahtumana. Arjen kiireessä palapelin lattialle jääneen yksinäisen palasen tai naapuriryhmästä kulkeutuneen legon voi pistää tiettyyn laatikkoon talteen. Tämä laatikko tyhjennetään siivouspäivänä ja viedään osaset niille kuuluville paikoilleen. Lapset ovat tietysti mukana aktiivisena siivouspäivässä ja heille voidaan jokaiselle jakaa oma vastuualueensa siivouksessa.

Korjaus- ja huoltopaja

Varhaiskasvatusyksiköissä voidaan järjestää säännöllisesti myös erilaisia korjaus-, huolto- ja tuunauspajoja. Näitä voi järjestää niin lasten kesken kuin yhdessä koko perheen tapahtumina. Korjauspajoissa voidaan teipata revenneitä kirjoja, korjata leluja ja muita tavaroita, ommella lapsille jämäkankaista majoja tai roolivaatteita leikkeihin. Yksi idea on järjestää vanhemmille lasten vaatteiden korjaus- tai nimikoimisilta. Tällöin vaatteiden nimikoimisen ja parsimisen yhteydessä voidaan tutustua toisiin ja keskustella kasvatuskysymyksistä.

🌱 Roskiksen aarteita -teatteriesitys ja lelupaja jämämateriaalista

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen materiaaleista löytyy nukketeatteriesityksen käsikirjoitus, jonka avulla kuka tahansa voi vetää lapsille esityksen. Esityksessä pohdiskellaan tavaroiden elinkaarta, lelujen merkitystä ja ystävyyttä. Esityksessä valmistetaan myös lasten edessä rikkinäisistä vaatteista käsinukke. Esityksen voi esittää yhden vetäjän voimin. Esitys on suunnattu 1-6-vuotiaille lapsille ja sen kesto on noin 20 minuuttia.

Esityksessä käytettävän käsinuken valmistusohjeet

Esityksen jälkeen lasten kanssa voidaan järjestää lelupaja, jossa valmistetaan rikkinäisistä ja parittomista vaatteista pehmoleluja ja käsinukkeja.

Kierrätyksen harjoittelua

Kiertotalouden periaatteiden mukaan luonnonvarojen kulutus ja jätteiden synty pyritään minimoimaan ja ensisijainen toimenpide tähän on kulutuksen vähentäminen. Uusia hankintoja tehdään vain todelliseen tarpeeseen ostaen tällöinkin laadukkaita, kestäviä ja korjattavissa olevia tuotteita. Materiaalit pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään. Kun lajittelemme käyttökelpoiset raaka-aineet kierrätykseen, joudumme käyttämään vähemmän neitseellisiä luonnonvaroja. Lapset ja koko työyhteisö onkin hyvä opettaa lajittelemaan jätteet oikein. Lajittelua voi harjoitella myös erilaisten leikkien avulla.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee myös itse perehtyä oman kunnan lajitteluohjeisiin pystyäkseen opastamaan lapsia. Tässä esimerkiksi HSY:n lajitteluohjeet. HSY:n jäteoppaasta voi myös hakea hakusanalla lajitteluohjeen tietylle jätteelle. Lisää tietoa myös kiertotaloudesta.

Maa-meri-laiva kierrätysleikkinä

Monille tutun maa-meri-laiva-juoksuleikin ideaa voi käyttää myös kierrätyksen opetteluun. Kyseisessä perinteisessä leikissä maahan sijoitetaan kolme viivaa sopivan etäälle toisistaan. Kierrätysversiossa ne nimetään maan, meren ja laivan tilalta tietyiksi jätejakeiksi, esimerkiksi biojätteeksi, kartongiksi ja muoviksi. Kun huudetaan ”biojäte”, lapsen tulee juosta kyseiseksi jätejakeeksi nimetylle viivalle ja niin edelleen. Leikin käytyä tutuksi ja kierrätystaitojen ollessa jo paremmin hallussa, voidaan huutaa esimerkiksi ”banaanin kuoret” ja lasten tulisi tällöin juosta biojäteviivalle. Kun huudetaan ”mehutölkki” tulisi juosta kartongiksi nimetylle viivalle ja niin edelleen.

Raaka-aine vai roska -leikki

Tässä leikissä leikin vetäjällä on erilaisia kierrätykseen kelpaavia jätteitä ja sekajätettä eli kierrätykseen kelpaamatonta jätettä. Vetäjä ujuttaa kierrätettävän jätteiden joukkoon yhden sekajätteen. Tarvittaessa lapset voivat laittaa silmät hetkeksi. Tämän jälkeen lapset saavat kerätä koriin kierrätettävät raaka-aineet ja yrittää olla ottamatta mukaan sekajätettä. Keräämässä voi olla joko yksi lapsi kerrallaan korin kanssa tai lapset yhdessä, siten että leikkiä vetävä aikuinen antaa lapsille vuorollaan mahdollisuuden kerätä seuraava jäte. Kerätyt kierrätettävät jätteet voidaan laskea numeroin tai sanoittaa esim. ”Mehutölkki... mihin jätteeseen se lajitellaan? Kyllä, kartonkijätteeseen.” Pienempien kanssa voi vain sanoa: ”Kyllä, kierrätettävää jätettä...” Kun lapsi osuu sekajätteeseen, huudetaan roskaa. Leikin tarkoituksena on saada kerättyä kaikki muut jätteet kierrätyskoriin, ennen kuin osutaan sekajätteeseen eli roskaan. Sekajätteeseen osuttaessa leikki katkeaa ja se aloitetaan alusta ujuttaen uusi erilainen sekajäte jätteiden joukkoon. Leikkiä leikittäessä useampia kertoja ja kierrätystaitojen karttuessa, kierrätettäviä jätteitä voi vaihdella. Tässä leikissä kierrätystietoudesta on apua, mutta tuurillakin voi pärjätä.

Hedelmäsalaatti -juoksuleikki kierrätyspelinä

Ilmastoystävällinen ruoka -osiossa esiteltiin hedelmäsalaatti juoksuleikki. Yhtä hyvin jakoperuste voi olla esim. metalli-, paperi- ja kartonkikeräys. Lapsille voidaan antaa käsiinkin erilaisia kierrätettäviä jätteitä muistin virkistykseksi. Pelissä huudetaan erilaisia jätteitä, jolloin kyseiselle jätteelle oikeat keräyspisteet vaihtavat paikkaa. Huudettaessa "kierrätyskeskus" vaihtavat kaikki paikkaa.

Lumiukkojen tai pehmolelujen mielenosoitus

Monet varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat, että lasten viemistä mielenosoituksiin tulisi harkita tarkoin. Suuressa tunteitaan osoittavassa väkijoukossa voi olla vaikea hallita lapsiryhmää ja taata herkimpienkin lasten turvallisuuden tunne. Lasten kanssa voidaan kuitenkin harjoitella kansalaisvaikuttamista pienemmässä mittakaavassa. Lasten kanssa voidaan harjoitella mielenilmauksen järjestämistä esimerkiksi varhaiskasvatusyksikön pihalla tai lähiympäristössä. Lasten kanssa voidaan myös katsoa videoesityksiä suuremmista mielenilmauksista. Olisi tärkeää, että lasten mahdolliset mielenilmaukset toteutetaan lapsilähtöisesti. Lapset voivat pohtia esimerkiksi, minkä asian toivoisivat muuttuvan lähiympäristössään. Lasten kanssa voidaan järjestää myös yhdessä esimerkiksi lumiukkojen tai pehmolelujen mielenosoitus. Lapset voivat suunnitella hahmoille kyltit, joihin aikuiset tai isommat lapset kirjoittavat tekstit. Mielenosoitus kannattaa myös dokumentoida sosiaaliseen mediaan.

Lapset kansalaisvaikuttajina

Mikäli lapsia harmittaa jokin tietty asia esimerkiksi lähiympäristössään, lasten kanssa voidaan pohtia yhdessä, mitä asialle voitaisiin tehdä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi ehdottaa esimerkiksi mielipidekirjoituksen kirjoittamista lehteen tai päättäjille. Kansalaisvaikuttamisessa on tärkeää, että toiminta on lapsilähtöistä. Tärkeintä on herättää lapsissa tunnetta, että myös heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tulla kuulluksi. Henkilöstö voi antaa erilaisia vinkkejä lasten vaikutusmahdollisuuksista. Samalla voidaan tutustua esimerkiksi erilaisiin mediakanaviin ja niiden tarjoamiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Perheet mukaan kohtuulliseen kulutukseen

Vaatteiden ja muiden tavaroiden kierrätys

Mikäli asuinalueella ei ole toimivaa kierrätysvaatteiden ja verkkokirpputorien verkostoa, myös varhaiskasvatusyksiköissä voidaan järjestää kierrätys- tai kirpputoritapahtumia. Jatkuvan kierrätyspöydän ylläpitäminen saattaa vaatia henkilökunnalta liikaa vaivaa, mutta vanhempia voi kannustaa ilmoittamaan tarpeettomista lasten vaatteista ja tavaroista yksikön yhteisissä viestintäkanavissa tai ilmoitustaululla.

Löytövaatekorien ongelma

Varhaiskasvatusyksiköissä kertyy usein yllättävän paljon vaatetta, joka ei löydä omistajaansa. Monet vaatteet jäävät vanhemmilta nimikoimatta ja saattavat pukemisten tuoksinassa kulkeutua kauas naulakkopaikalta, eivätkä löydä tietänsä löytövaatekorista enää omistajalleen. Ei ole kovin kestävää, jos lapsille joudutaan ostamaan jatkuvasti uusia vaatteita kadonneiden tilalle. Löytövaatteet kannattaa ripustaa säännöllisesti esimerkiksi pyykkinarulle esiin, josta kiireiset vanhemmat huomaavat ne helpommin kuin korin uumenista. Naulakkojen lähistöllä kannattaa myös pitää vanhempien ulottuvilla nimikoimiskynää.

Kun käyttökelpoisia vaatteita on aikansa tarjottu vanhemmille ja niistä tarpeelliset on otettu yksikön varavaatteiksi, voi ehjät vaatteet vielä laittaa ”saa ottaa”-koriin. Viimeisistä parittomista sukista ja hanskoista voi askarrella lasten kanssa vaikka mitä ihmeellistä tai tehdä sukista liikuntaleikkeihin pehmeitä heiteltäviä ”häntäpalloja”.

Perheemme ilmastoteko

Perheitä voidaan osallistaa ilmastokasvatukseen kokoamalla vinkkejä lasten perheiltä ilmastotekojen tekemiseksi. Idea voidaan toteuttaa eri tavoilla. Perheissä voi kiertää esimerkiksi kierrätysmateriaaleista tehty ilmastomaskotti, joka otetaan mukaan perheen ilmastotekoon ja kuvataan tilanne päiväkodin somekanavaan, tai ilmastotekoja voidaan koota yhteiseen vihkoon tai varhaiskasvatusyksikön seinälle. Ajatuksena on huomata, miten paljon asioita jo teemme ilmaston hyväksi ja saada hyviä ideoita toisten teoista. Ideat voivat olla hyvin yksinkertaisia, kuten ”lainaamme kirjoja kirjastosta mieluummin kuin ostamme uusia”, ”me syömme paljon marjoja” tai ”ostamme yleensä vaatteet kirppikseltä”.

Tuuppauksen keinot ympäristökasvatuksen lisänä

Ihmisten toiminnassa, niin lasten kuin aikuistenkin, on paljon tiedostamatonta käyttäytymistä. Mikäli ihminen ei tiedosta toimivansa tietyllä tavalla, käytöstä voi olla vaikea muuttaa kasvatuksen keinoin. Tällöin ongelmia tulisi lähestyä ohjaten tiedostamatonta toimintaa. Tuuppaus, englanniksi nudging, on käyttäytymistaloustieteellinen lähestymistapa ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen. Tuuppaamisessa esimerkiksi ympäristöä muokataan siten, että ihmiset vaistomaisesti toimivat tietyn toivotun käyttäytymismallin mukaan, mutta heillä säilyy edelleen valinnan mahdollisuus toimia haluamallaan tavalla. Esimerkiksi kouluruokalassa sijoittamalla kasvikset tarjolle ennen muuta ruokaa, oppilaat syövät enemmän kasviksia kuin päinvastaisessa järjestyksessä. Pienentämällä lautaskokoa taas noutopöydistä syödään vähemmän. Työyhteisössä tulostimen oletusarvoksi laitettu kaksipuoleinen tulostus ohjaa vähentämään paperin kulutusta. Myös yksinkertaiset kuvat ja ohjeet saattavat kannustaa lajittelemaan jätteet, kuluttamaan vettä vähemmän käsiä pestessä tai auttaa lapsia huolehtimaan paremmin varusteistaan. Kaupoissa tuuppausta käytetään esimerkiksi nostamalla tiettyjä tuotteita keskeisille paikoille näkyviin. Kasvattajina meillä on toki vastuu käyttää tuuppaamista vain ohjaamaan käytöstä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseen arvomaailmaan. Käytämme tuuppauksen keinoja huomaamatta arjessamme varmasti jo paljon, mutta näitä keinoja voi hyödyntää työyhteisössä ja lasten kanssa tietoisemminkin. Isompien lasten kanssa voidaan pohtia yhdessä, millaisilla keinoilla esimerkiksi lapsia ja vanhempia autetaan ehkäisemään vaatteiden häviämistä päiväkodissa. Ympäristöä voidaan muokata laittamalla nimikointitussit näkyviin, ripustamalla löytötavaroita säännöllisesti näkyville ja muokkaamalla pukeutumistilat lapsille helpoksi huolehtia varusteistaan.