Luontosuhteen vahvistaminen

Luontosuhde vahvaksi lasten kanssa

Ihminen on osa luontoa

Luontoa ei ole vain kaukana kansallispuistoissa tai metsissä vaan se on kaikkialla, ympärillämme ja jopa sisällämme. Ihminen on osa luontoa ja olemme yhtä lailla luonnossa pötkötellessämme lepohetkellä sisällä patjoilla kuin retkeillessämme metsässä. Kaikki materiaali, jota tarvitsemme elääksemme, on peräisin luonnosta. Tarvitsemme vettä, ravintoa, happea, suojaa ja lämpöä. Lasten kanssa voidaan verrata ihmisiä muihin eläimiin ja löytää yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Lasten kanssa voidaan tutkia esimerkiksi eläinten pesiä ja verrata niitä ihmisten koteihin. Myös tutkiessa sitä, miten ja mistä vesi tulee hanoihin, lapsille tulee ymmärrys siitä, että raaka-aineemme tulevat luonnosta. Lasten kanssa voidaan myös pohdiskella, millaista ihmisten elämä on ollut eri aikakausina.

Tutkitaan maailmaa osana maailmankaikkeutta

Avaruus kiinnostaa monia lapsia ja sopii aiheena hyvin myös ilmastokasvatukseen. Lasten kanssa voidaan tutkia yhdessä erilaisia planeettoja, tähtiä ja Maan ominaisuuksia suhteessa muihin planeettoihin. Lasten kanssa voidaan myös ihmetellä, miten hienot elinmahdollisuudet juuri sopivalla etäisyydellä Maasta sijaitseva aurinko tarjoaa meille.

🌱 Ulkoillen ja retkeillen myönteisiä kokemuksia ympäristöstä

Varhaiskasvatuksessa ulkoilu ja retket lähiympäristön erilaisiin maastoihin ovat keskeinen osa ympäristökasvatusta, ja ulkoilulla on varhaiskasvatuksessa pitkät perinteet. Vielä enemmän voitaisiin kuitenkin hyödyntää suunnitelmallisen ohjatun toiminnan viemistä ulos. Ulkoillessa ja retkillä pääsee kosketuksiin erilaisten ympäristöjen, vuodenaikojen ja säiden kanssa. Näihin ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaakin tarttua ja ihmetellä ulkoillessa ja retkillä erilaisia luonnonilmiöitä.

FEE Suomen Luonnon monimuotoisuus -materiaali toiminnan vinkiksi

🌱 Jokamiehenoikeuksien ja retkeilyetiketin opettelua

Jokamiehenoikeuksia voidaan käsitellä esimerkiksi liikuntaleikin avulla. Leikissä lapsilta kysytään jokamiehenoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, kuten: ”Saatko kerätä marjoja metsästä?” Mikäli vastaus on lasten mielestä kyllä, he menevät kyykkyyn, jos ei, silloin jäädään pystyyn. Väittämiin on hyvä kertoa oikeat vastaukset heti perään. Alla on ohjeet jokamiehenoikeuksiin. Myös hyviä retkeilytapoja ja retkietikettiä on hyvä opettaa lapsille. Tietysti myös jokaisella lapsiryhmällä on omia sääntöjä ja sopimuksia. Näitä onkin hyvä peilata jokamiehenoikeuksiin. Esimerkiksi monissa lapsiryhmissä marjoja ei saa metsästä kerätä ilman aikuisen lupaa ja valvontaa, vaikka jokamiehenoikeudet sen sallisivatkin. Pienimpien kanssa voidaan puhua säännöistä retkellä ja myöhemmin iän karttuessa siirtyä käsittelemään yleisemminkin jokamiehenoikeuksia.

www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet

🌱 Tutkitaan erilaisia ympäristöjä

Millaisia erilaisia elinympäristöjä maailmassa on? Lasten kanssa voidaan tutkia maapallon karttaa ja selvittää, millaisia ympäristöjä ja ilmastoja eri puolilla maapalloa on. Voidaan myös tutkia millaisia eläimiä ja kasveja näissä ympäristöissä on. Mikäli ryhmässä on eri puolelta maailmaa Suomeen tulleita lapsia, voidaan hyödyntää tutkimuksissa heidän kokemuksiaan. Yhtälailla myös kokemuksia lasten tekemistä reissuista voidaan hyödyntää keskustelussa. Entä onko joku käynyt suomalaisella suolla tai tunturissa?

Askarrellaan Maapallo kananverkosta

Lasten kanssa voidaan tehdä yhteinen projekti ja askarrella maapallo. Ensin kananverkosta muotoillaan maapallolle kehikko. Työn voi ripustaa jo tekovaiheessa langasta kattoon roikkumaan, jotta yhdessä työstäminen on helpompaa. Tämän jälkeen lasten kanssa revitään sanomalehteä pieneksi, n. 4 x 4 cm silpuksi. Seuraavaksi lasten kanssa valmistetaan vesi-liisteriseos. Sanomalehden palaset kastetaan liisteriseokseen ja ryhdytään päällystämään kananverkkokehikkoa paperilla. On hyvä tarkistaa, että sanomalehden palaset liimautuvat hyvin, eivätkä jää repsottamaan. Kun työssä on vähintään kaksi kerrosta sanomalehteä, se jätetään kuivumaan. Työn kuivuttua maapallo maalataan. Pienten lasten kanssa sanomalehtipohjan päälle voidaan liimata tulostettuja mantereita, jotka ohjaavat maalaamista tai aikuinen voi hahmotella mantereet, jotka yhdessä maalataan. Valmista maapalloa voi käyttää monin eri tavoin ilmastokasvatuksessa. Maapallon avulla voidaan tutkia esimerkiksi erialisia ympäristöjä, ilmastoja, eläimiä, kulttuureja, katsomuksia ja kieliä.

🌱 Tutkitaan säätä ja ilmastoa

Varhaiskasvatuksessa on pitkät perinteet vuoden kiertokulun seuraamiseen ja niihin liittyvien säiden käsittelyyn. Sää ja ilmasto eivät tarkoita samaa asiaa ja niiden välinen ero on hyvä ymmärtää. Pienten lasten ilmastotietouden kartuttaminen voidaan kuitenkin hyvin aloittaa sään seuraamisesta. Isompien lasten kanssa voidaan tehdä erilaisia mittauksia lämpötilan mittauksista sadevesimittauksiin. Pienten kanssa voidaan keskittyä säähän liittyvän sanaston opetteluun ja käsitellä sääilmiöitä laulujen, leikkien, pukeutumisen, lorujen ja tarinoiden kautta. Ulkoilu tarjoaa luonnollisesti mainiot puitteet sään seuraamiselle. Alta löydät koottuna Papunetin tulostettavia kuvia erilaisista säistä, ympäristöistä ja vuodenajoista. Säähän liittyviä lauluja, loruja ja tarinoita on myös paljon. Tässä muutamia vinkiksi:

• Aa-aa aurinko 1:03 min.

• Lumihiutale 2:29 min.

• Oi lumoa, oi valoa 1:29 min.

• Revontulitanssi 3:15 min.

• Siinan TaikaStudio: Pienen pieni sade 1:41 min.

• Siinan TaikaStudio: Kaksi pientä peikkolasta 3:53 min.

• Lounatuulen laulu 2:28 min.

Sää- ja ilmastokuvat

(PDF, 1,4 MB)

Säihin liittyviä riimiarvoituksia

Säihin liittyviä riimiarvoituksia voidaan arvuutella esimerkiksi odotus- ja siirtymätilanteissa. Esimerkiksi: ”Kyllähän sen jo sisälle kuulee, ulkona myrskyää ja kovasti...?” Mikä sana tähän rimmaa, miten tämä voisi jatkua? (TUULEE)

Tulostettavia riimiarvoituksia

(PDF, 0,01 MB)

🌱 Rentouttavia äänimaisemia lepohetkelle

Lepohetkillä voi kuunnella myös erilaisten ympäristöjen ja sääilmiöiden ääniä.

• Sateen ääniä, 1 h

• Puron solinaa ja linnun laulua, 1 h

• Järven ääniä, 20:37 min.

• Meren aaltojen ääniä, 8:02 min.

• Metsän ääniä, 30:10 min.

• Metsän ääniä ja linnun laulua 29:00 min.

• Metsän ääniä ja linnun laulua 2 h

Seurataan luonnon kiertokulkua

Vuodenajat

Maapallo kiertää aurinkoa. Kierros auringon ympäri kestää yhden vuoden. Maapallo on kallellaan koko ajan samaan suuntaan kiertäessään radallaan. Kesäaikana maapallo on kallellaan aurinkoon päin auringon valaistessa enemmän pohjoista pallonpuoliskoa ja talviaikaan maa on kallellaan auringosta poispäin. Tällöin aurinko valaisee enemmän maapallon toista puolta. Vuorokausi on puolestaan ajanlaskun yksikkö, joka perustuu maapallon pyörähdysaikaan oman akselinsa ympäri. Vuorokausi jakautuu päivään ja yöhön, päiväsaikaan olemme auringon puolella, yöaikaan poispäin auringosta. Päiväntasaajalla yö ja päivä ovat yhtä pitkät, muualla päivän ja yön pituus vaihtelee eri vuodenaikoina.

Varhaiskasvatuksessa usein seurataan päivien ja kuukausien etenemistä sekä vuodenaikojen vaihtelua. Vuodenaikojen vaihtelua voidaan seurata myös siitä näkökulmasta, mitä luonnossa tapahtuu eri vuoden aikoina. Mitä esimerkiksi eri kasveille tapahtuu talvella, miten ihmiset sopeutuvat talveen, entä muut eläimet? Entä mitä muutoksia kevät tuo tullessaan?

Ilma

Ilma on useiden eri kaasujen seos. Se muodostaa Maan ilmakehän. Eniten ilmassa on typpeä ja happea. Hiilidioksidia ja monia muita kaasuja siinä on hyvin vähän. Ihmistoiminnan seurauksena hiilidioksidin määrä on kasvanut ilmakehässä ja hyvinkin pienellä pitoisuuden kasvulla on vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Puhdas ilma on väritöntä, hajutonta ja mautonta. Kylmä ilma on painavaa ja se laskeutuu, lämmin ilma muuttuu kevyeksi ja se nousee. Kun aurinko lämmittää ilmaa, se kohoaa ylös, jäähtyy korkealla ja laskeutuu taas maata kohti. Näin muodostuu ilmavirrat, jotka hajottavat pilviä ja synnyttävät säät. Vaikka ilma on näkymätöntä, voimme nähdä sen tuulisella säällä huojuvista puista tai lipuista. Voimme tuntea juostessamme tai tuulella ilmavirran kasvoillamme. Myös tuulen äänen voi kuulla.

Ilmaan ja tuuleen liittyviä tehtäviä löydät energiaosion tuulikohdasta.

Vesi

Veden määrä Maapallolla on pysyvä. Se kiertää olomuodosta toiseen ja juommekin samaa vettä kuin dinosaurukset aikoinaan. Vesi kiertää maailmassa auringon ja tuulen avulla. Aurinko lämmittää merien pintaa niin, että osa siitä nousee vesihöyrynä ilmaan, jäähtyy ja muuttuu vähitellen pilveksi. Pilvissä pisarat tiivistyvät ja satavat maahan vetenä tai lumena. Sadevesi kertyy puroihin, jokiin ja järviin ja virtaa sitten takaisin mereen. Osa vedestä sitoutuu hetkeksi kasvillisuuteen, eläimiin ja ihmisiin. Kaikki elävät tarvitsevat vettä. Ihmisessä on 2/3 vettä. Ihminen voi elää vain kolme päivää ilman vettä.

Veden tutkiminen lasten kanssa on antoisaa aivan pienistä isoihin lapsiin saakka. Pienten kanssa voidaan leikkiä erilaisia vesileikkejä sekä sisällä että ulkona lätäköissä ja puroissa. Erityisesti ulkoilun tuomat mahdollisuudet vesileikkeihin ja -tutkimukseen kannattaa hyödyntää. Pienten kanssa voidaan opetella leikkien lomassa veteen liittyvää sanastoa ja tutkia millaiset luonnonmateriaalit kelluvat ja mitkä uppoavat. Suomessa myös talvisin lumi ja jää tarjoavat tilaisuuksia tutkimuksiin ja leikkeihin. Isompien kanssa voidaan tehdä vesileikkien lisäksi jo tieteellisempiä tutkimuksia kaikkiin veden olomuotoihin liittyen.

• Muumit: Meidän meri -laulu 3 min.

• Meren ranta kutsuu-verkkokirja

Ravintoketjut

Kun hiiri syö kävyn siemeniä ja haukka syö hiiren syntyy ravintoketju. Ravintoketjuista ja -verkoista puhuminen lapsille havainnollistaa sitä, miten luonnossa olemme kytköksissä toinen toisiimme ja eri lajien hyvinvointi heijastuu muihinkin lajeihin. Lasten kanssa ravintoketjuja voidaan käsitellä esimerkiksi liikuntaleikkien, satujumpan, draaman ja tarinoiden kautta. Ohesta löytyy tulostettava tarina, jota voi käyttää satujumpassa tai sen voi lukea lapsille lepohetken tarinana. Lasten kanssa voi myös tehdä esimerkiksi lasten kuvittaman keppiteatteriesityksen tästä tarinasta tai lasten itse keksimästä ravintoketjutarinasta.

Tulostettava ravintoketjutarina

(PDF, 0,01 MB)

Eliöiden elinkaaret

Lasten kanssa voidaan tutkia erilaisten eliöiden elinkaaria. Sitä, miten kasvi kasvaa siemenestä taimeksi ja siitä edelleen kasviksi. Osa kasveista kukkii, tuottaa hedelmiä ja uusia siemeniä, vanhan kasvin kuihtuessa pois ja maatuessa mullaksi. Ötököillä on myös erilaisia vaiheita munasta toukaksi, koteloksi ja valmiiksi ötökäksi, osalla muodonvaihdos on osittainen, muodonvaihdoksesta puuttuu kotelovaihe. Osittaisessa muodonvaihdoksessa pienikokoinen nymfi muistuttaa usein pienestä koostaan huolimatta paljon aikuista yksilöä. Myös erilaisten nisäkkäiden vaiheita voidaan tutkia. Ihmisen elinkaari on myös hyvä huomioida osana tutkimuksia.

Pikku toukka Paksulainen, 6:47 min.

Fröbelin Palikat: Perhonen, 2:38 min.

🌱 Tutkitaan ötököitä

Lasten kanssa on hauska tutkia yhdessä ötököitä niin maalla kuin vesistöissäkin. Maalla olevia ötököitä voi pyydystää haavilla pensaikoista ja niityiltä, myös kivien ja maassa olevien puun oksien alta kannattaa tutkia. Maan pinnalta ötököitä voi pyydystää lusikalla ja tutkia niitä varovasti luupin tai ötökkäpurkin avulla, ennen kuin päästää ne takaisin vapaaksi. Myös vesitutkimuksissa haavit, luupit, ötökkäpurkit ja erilaiset vesiastiat ovat tarpeellisia välineitä. Ötököitä voi lajitella eri ryhmiin ja etsiä yhdessä lasten kanssa tietoa ötököistä. Ötököitä tutkiessa lasten kanssa on hyvä ihmetellä, miten paljon pientä elämää on maassa ja vedessä. Olosuhteet maapallolla vaikuttavat kaikkiin näihin eliöihin. Varhaiskasvatusyksikön pihalle voi rakentaa myös ötökkähotelleja tai perhosbaarin. Perhosbaarilla eli perhosten ruokintapaikalla voi houkutella perhosia yhteiseksi iloksi ja tarkkailtavaksi. Perhosbaareihin käytetään usein viiniä tai olutta, mutta myös mehuista ja etikasta voidaan valmistaa perhosbaari.

• Ötökkähotellin teko-ohjeet

• Perhosbaarin teko-ohjeet: 1 2

Tutkitaan ötököiden tärkeitä tehtäviä

Ötököillä on maailmassa hyvin tärkeitä tehtäviä. Ötökät pölyttävät kasveja, mikä saa ne tuottamaan hedelmiä. Hajottajaeläimet puolestaan huolehtivat siitä, että kuihtuneet ja kuolleet eliöt hajoavat ja maatuvat ja ravinteet pääsevät uudestaan luonnonkiertoon. Lasten kanssa on mielenkiintoista tutkia ötököitä tehtävissään. Lisää hyvää tietoa löytyy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Palloässät-materiaalista kohdasta ”maanpäällinen elämä”.

Selvitä, mikä ötökkä -peli

Tämä peli voi olla vielä lapsille keskenään pelattavaksi vaikea peli, mutta sitä voi pelata aikuisen ohjauksessa. Pelin kautta opitaan havainnoimaan eroja eri ötököiden välillä. Pelissä lapset yrittävät arvata puolin ja toisin, minkä ötökän kumpikin on valinnut. Lapset kysyvät vuorotellen toisiltaan vihjeitä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Esimerkiksi onko sillä ötökällä kuusi jalkaa? Mikäli vastaus on kyllä, kaikki ötökät, joilla ei ole kuutta jalkaa voidaan kääntää ympäri. Lopuksi on jäljellä enää yksi ötökkä. Tällöin katsotaan, saiko lapsi selvitettyä ötökän oikein. Tulosta kuvia peliin 5 kappaletta ja leikkaa kolme kuvista paloiksi. Pelialustoina voidaan käyttää kahta 15 kananmunan munakennoa.

Selvitä, mikä ötökkä

(PDF, 0,8 MB)

🌱 Havainnoidaan lintuja

Ilmastoasioita ja luonnon monimuotoisuutta voi käsitellä hyvin myös lintujen näkökulmasta. BirdLife:illa on paljon hyvää materiaalia tarjolla lintuihin liittyen. Lintujen kautta voi tarkastella myös maailmaa globaalista näkökulmasta, sillä monet linnut talvehtivat eri puolella maailmaa ja palaavat taas keväällä Suomeen. Muuttomatkoillaan linnut näkevät ja kokevat erilaisia ympäristöjä, olosuhteita, säitä ja ilmastoja. Lasten kanssa voidaan tutkia yhdessä eri lintujen reittejä. Esimerkiksi Suomen yleisin lintu, pajulintu talvehtii Etelä- ja Itä-Afrikassa. Lapintiira tekee linnuista pisimmän muuttomatkan, se matkaa jopa Etelämantereelta arktisille alueille merten ulkosaaristoon ja Lapin vesistöille.

Bird Life:

• Lasten lintuviikko

• Materiaalia opettajille

• Linnut ja ilmastonmuutos

🌱 Tiiraleikki

Lapintiira on linnuista pisimmän muuttomatkan tekevä lintu. Se matkustaakin halki maapallon nähden erilaisia ilmastoja ja ympäristöjä. Tämän loruleikin kautta voi käsitellä maapallon erilaisia ilmastoja ja eliöstöä. Leikissä mennään piiriin seisomaan ja lähdetään kävelemään jonossa piirimuodostelmassa lorun tahdissa samalla käsillä elehtien leikin kulun mukaan. Leikissä leikitään lapintiiraa eli tuttavallisesti tiiraa.

Loru:

Lapset saavat vuorollaan kertoa kenet tiira kohtasi matkallaan. Missä päin tämä hahmo asuu? Minkälainen ympäristö tai ilmasto on? Kun on päätetty missä ja kenet tiira kohtasi ja miten se liikkuu, jatketaan matkaa esimerkiksi pingviininä jäätiköllä tai hollantilaisena ihmisenä pyöräillen hetken aikaa. Tämän jälkeen otetaan uusi lorukierros ja uusi lapsi saa valita mitä tiira nyt näkee. Rohkaistaan lapsia ottamaan erilaisia kohteita eri puolita maailmaa. Leikin lopuksi pysähdytään ja aikuinen toteaa, että tiira näkee matkallaan monenlaisia ihmisiä, eläimiä, metsiä, peltoja ja vesiä. Ne muodostavat kuitenkin yhdessä meille kaikille tärkeän maapallon, jota on tärkeä suojella, kaikilla asukkailla eri puolilla maailmaa olisi hyvä olla.

Tiira-leikin materiaali

(PDF, 0,3 MB)

Lisää tietoa lapintiirasta

Rakennetaan linnunpönttöjä pihalle

Varhaiskasvatusyksikön pihalle tai lähiympäristöön voidaan ripustaa myös lintupönttöjä lisäämään lintujen pesimäpaikkoja. Lintupönttöjä voidaan valmistaa myös itse tai talkoissa vanhempien kanssa. Hyviä ohjeita rakentamiseen ja pönttöjen hoitamiseen löytyy Bird Lifen sivuilta.

🌱 Järjestetään lintujen talviruokinta

Lintujen talviruokinta auttaa lintuja selviämään ankarasta talvesta ja samalla lapset pääsevät näkemään erilaisia lintuja. Mikäli mahdollista lintujen ruokailupaikan voi perustaa varhaiskasvatusyksikön piha-aidan toiselle puolelle. Näin linnuilla on rauha ruokailla, mutta lapsilla olisi hyvä olla kuitenkin näköyhteys lintuihin. Lasten kanssa voi myös itse valmistaa talipalloja linnuille. Hyviä ohjeita talviruokintaan löytyy Bird Lifen sivuilta

🌱 Tutkitaan muitakin eläimiä

Metsäretkillä ja päiväkotien pihoilla nähtävien nisäkäslajien kirjo ei usein ole kovin suuri. Usein kuitenkin oravat ja rusakot saattavat ilahduttaa lapsia. Eläimiin voikin tutustua kirjojen, videoiden ja netin avulla. Myös ulkona liikkuessa eläinten jälkiä on jännä seurata. Erityisesti hangella olevat lumijäljet, maasta löytyvät eläinten kolot, syömisjäljet ja jätökset paljastavat eläinten liikkuneen paikalla. Lapsille on hyvä opettaa, että ihminen on myös itse eläin.

🌱 Tutkitaan siemeniä ja niiden kasvua taimesta kasviksi

Kasvien kasvattaminen siemenistä on mielenkiintoista puuhaa. Lasten kanssa voidaan tutustua erilaisiin siemeniin ja varhaiskasvatusyksikköön voidaan järjestää erilaisista siemenistä siemennäyttely. Siemennäyttelyyn voidaan tuoda kotoa erilaisia siemeniä sekä kerätä lähiretkillä ja ulkoillessa maastosta siemeniä. Osa siemenistä kannattaa myös kasvattaa joko pihalla tai ikkunalaudoilla. Lapset voivat myös dokumentoida piirtäen ja valokuvaten taimien kasvua. Kasveilla voidaan tehdä myös erilaisia tutkimuksia ja kokeita. Voidaan tarkkailla eroja valoisassa ja pimeässä kasvien kasvatettujen välillä tai kastelluiden ja ei kastelluiden välillä.

🌱 Tutkitaan kasveja

Lähiympäristössä ulkoillessa lasten kanssa voidaan yhdessä kiinnittää huomiota ja nimetä eri kasveja ja puita. Kasvien muutoksia ja kasvua voidaan tarkkailla myös eri vuodenaikoina. Lähiympäristön huolehtimiseksi voidaan tehdä myös yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja järjestää esimerkiksi yhteisiä roskienkeruu tapahtumia, vieraslajitalkoita tai muita talkoita ja tapahtumia varhaiskasvatusyksikön pihalla.

Tutkitaan yhteyttämistä

Yhteyttämisessä kasvit sitovat auringon säteilyenergiaa kemialliseksi energiaksi orgaanisten yhdisteiden sidoksiin. Yhteyttämisessä hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan happea ja sokeria. Tätä sokeria kasvi käyttää ravintonaan. Yhteyttämiseen tarvittavan hiilidioksidin kasvit saavat ilmasta ja veden juurillaan maasta. Yhteyttämisessä ilmaan vapautuu happea, joten ilman yhteyttämistä ja kasveja maailmassa ei olisi happea, eikä ihmisillä elinmahdollisuuksia. Yhteyttäminen sijaitsee kasvien soluissa olevissa viherhiukkasissa, joiden sisällä sijaitsee lehtivihreä.

Lasten kanssa yhteyttämistä voi käsitellä satujumpan, tanssin, tarinoiden tai esimerkiksi teatteriesitysten kautta. Ohessa videoita, joissa käsitellään yhteyttämistä.

• Yhteyttäminen. 2:02 min. Video 1

• Yhteyttäminen. 2:28 min. Video 2

• Yhteyttäminen. 0:44 min. Video 3

• Cook Clorofyl -video

🌱 Tutkitaan maatumista

Maatuminen on osa eliöiden elinkaarta. Lasten kanssa voidaan monin konkreettisin keinoin tutkia maatumista. Varhaiskasvatusyksikön pihalle esimerkiksi kukkapenkkiin voidaan haudata helpommin ja huonommin hajoavia materiaaleja ja tutkia sekä vertailla niiden maatumista. Myös matokompostori on oiva keino tutkia maatumista ja sitä, miten biojätteet muuttuvat kompostorissa mullaksi.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ohjeet matokompostorin perustamiseen

Muokataan varhaiskasvatusyksikön piha rehevämmäksi

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa lajien ja erilaisten elinympäristöjen kirjoa. Myös sanoja luonnonkirjo, elonkirjo ja biodiversiteetti käytetään kuvaamaan samaa asiaa. Luonnonkirjo koostuu kolmesta eri tasosta, elinympäristöjen monimuotoisuudesta, lajien monimuotoisuudesta ja yksilöiden geneettisestä monimuotoisuudesta. Nämä kaikki tasot tukevat toisiaan. Luonnonkirjo ja ilmastonmuutos ovat kytköksissä toisiinsa, sillä kumpaankin vaikuttaa keskeisesti ihmisen kestämätön toiminta ja ylikulutus. Ilmastonmuutos myös osaltaan muuttaa elinympäristöjä aiheuttaen luonnonkirjon köyhtymistä, joten ongelmat ruokkivat toisiaan.

Varhaiskasvatusyksiköiden pihat ovat yleensä suunniteltu turvallisuusnäkökulmasta. Ne ovat monesti päällystetty hiekalla, turvamatoilla tai asfaltilla. Pihoilla luonnonkirjoa voisikin lisätä monin keinoin. Pihoille voisi tuoda istutuslaatikoita, joissa voisi kasvattaa hyötykasveja tai niittykukkia. Myös pihojen aidoille voisi ripustaa kasvamaan kukkia. Lasten kanssa voisi yhdessä pohtia, miten pihalla mahdollistettaisiin elämää muillekin kuin ihmisille. Pihalla voi tehdä myös monimuotoisuus -selvityksen. Hyvä selvityslomake löytyy Vihreän Lipun oppaan lopusta, sivulta 47.

🌱 Järjestetään vieraslajitalkoot

Lasten tai perheiden kanssa voidaan järjestää myös vieraslajitalkoita. Vieraslajitalkoissa kitketään haitalliseksi todettuja vieraslajeja. Vieraslajilla tarkoitetaan tässä kasvia (mutta usein myös eläintä tai eliölajia), jonka siirtymisen luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Haitallisilla vieraslajeilla tarkoitetaan vieraslajeja, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.

Lasten kanssa kitkettäväksi sopii esimerkiksi jättipalsami ja komealupiini. Jättipalsami ei ole myrkyllinen ja se on helppo repiä juurineen maasta. Mikäli kasvi on ehtinyt siementämään, siemenet poksahtavat kuitenkin kerättäessä helposti ympäristöön. Komealupiini on myrkyllinen, mutta turvallinen käsitellä käsin. Lasten kanssa kukkivia lupiineja voidaan kerätä esimerkiksi kesällä maljakkoihin ja pihaleikkeihin. Siementämisen jälkeen myös lupiineja on hankala kerätä ilman siementen leviämistä ympäristöön. Vieraslajeista puhuttaessa on hyvä kuitenkin korostaa, että vieraslajit eivät ole ”pahoja” lajeja. Nämä lajit ovat levinneet ympäristöön ihmistoiminnan seurauksena ja uhkaavat nyt syrjäyttää alueen alkuperäisiä lajeja. Talkoilla yritetään siis korjata ihmisten alun perin ymmärtämättömyyttään tekemiä virheitä.

Lisää tietoa vieraslajeista WWF:fi:stä ja Vieraslajit.fi:stä

🌱 Harjoitellaan empatiaa muita ihmisiä ja toisia lajeja kohtaan

Lapsille on hyvä opettaa empatiaa sekä toisia ihmisiä että muita eliöitä kohtaan. Pienet lapset saattavat uteliaasti ötököitä tutkiessaan kohdella niitä ajattelemattoman kovakouraisesti, katkoa puista oksia tai jahdata maassa tepastelevia lintuja. Aikuisten tulisi ohjata lapsia kunnioittamaan eläimiä ja kasveja näissä tilanteissa ja näyttää esimerkkiä omalla käytöksellään ja puheellaan. Voimme korostaa, että vaikka olemmekin ihmisinä isoja ja vahvoja, emme saa satuttaa tai pelotella ketään. Kasveja kerätessä on hyvä myös opetella kestäviä toimintatapoja ja kunnioittaa jokamiehenoikeuksia. Eläinten päivä tai eläinten viikko sopivat hyvin myös eläinten huomioimiseen.

Lapsille voidaan myös kertoa, miten ihmisen toiminta vaikuttaa myös eläimiin hyvässä ja pahassa. Lapsille voidaan kertoa esimerkkejä, joissa ihmiset ovat auttaneet ja suojelleet eläimiä. Lasten kanssa lähiympäristöön voidaan helteellä jättää juomalautasia eläimille, ripustaa lintupönttöjä tai ötökkähotelleja ja talvella ruokkia Suomessa talvehtivia lintuja.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Palloässät -materiaalissa löytyy paljon hyvää sisältöä liittyen empatiaan, tunteisiin, ystävyyteen ja yhteistyöhön erityisesti kohdissa ”rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto” sekä ”yhteistyö ja kumppanuus”.

Harjoitellaan tunteiden käsittelyä

• Kaarlo Karhun materiaaleja Palloässät-materiaalista

• Kaarlo Karhun tunnemuistipeli

Keskustellaan ympäristökuvien herättämistä tunteista

Omia ja toisten tunteita on hyvä opetella tunnistamaan pienestä pitäen. Lasten kanssa voidaan keskustella erilaisista tunteista käyttäen apuna kuvakortteja ilmeistä. On hyvä korostaa sitä, että jokainen ihminen kokee tunteet omalla tavallaan. Eri tilanteet herättävät ihmisissä erilaisia tunteita. Ennen kuin tehdään harjoituksia ympäristötunteisiin liittyen, olisi hyvä tehdä harjoitteita tunteista yleisemmällä tasolla.

Tässä harjoituksessa lapsille näytetään kuvia erilaisista ympäristöistä. Lapset saavat kuvan nähtyään kertoa, mitä tunteita kuva herättää tai osoittaa tunteen tunnekortin avulla. Lapsilta voidaan myös kysyä tarkemmin, miksi kuva herättää kyseisiä tunteita ja keskustella eriävistä ja yhteisistä tunteista.

Kuvat: sateenkaari kukista, savuava kaupunki, salamoiva taivas, revontulet, kukkaniitty, roskapönttö, ulkona juoksevat lapset, auringonkukkapelto, hakkuuaukea ja sumuinen metsä.

Oma rauhoittumispaikkani metsässä -tehtävä

Lapsia voidaan kannustaa valitsemaan metsäretkipaikalta joku tietty oma tärkeä paikka. Se voi olla tietty puu, kivi tai kanto. Retken aikana voidaan ottaa hetki, jolloin kaikki lapset vetäytyvät omalle paikalleen ja voivat pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miltä tänään tuntuu. Onko olo iloinen, väsynyt vai ärtynyt? Aikuinen voi kannustaa lapsia hengittelemään hetken aikaa rauhassa ja vaikka pohtimaan, mitä tänään metsässä olisi hauska leikkiä. Tämän pienen itsetutkiskeluhetken jälkeen voidaan kokoontua yhteen jakamaan tämän päivän tunnetiloja ja päivän kuulumisia. Omalla paikalla voi käydä vaikka jokaisella retkikerralla ja seurata sekä omia tunnetiloja että paikan muuttumista vuodenaikojen myötä.

Ruonoja ilmastokasvatukseen

Ohessa on tulostettavia runoja ja kuvia ilmastokasvatukseen. Runoissa käsitellään tämän oppaan teemoja, ilmastoystävällistä ruokaa, kohtuullista kulutusta, kestävää liikkumista, energiaa ja luontosuhdetta. Tulosta kuvat kaksipuoleisena, jolloin toiselle puolelle tulostuu kuva ja toiselle puolelle runo.

Ilmastorunoja

(PDF, 5,7 MB)

Edetään pienin askelin ja välillä hölläten

Kestävän kehityksen asioita on tärkeä edistää määrätietoisesti, mutta välillä on hyvä myös kiittää itseä ja muita tehdystä työstä. Onnistumisia ja edistymistä on myös hyvä juhlia. Kun välillä höllää ja iloitsee saavutuksista, jaksaa taas paremmin toteuttaa ilmastokasvatusta edelleen. Ohessa on laulu, jonka avulla voimme muistuttaa toinen toisiamme siitä, että kaipaamme kaikki välillä lomaa myös aktiivisesta toiminnasta ja ympäristöhuolesta.

Pikku Papun orkesteri: Höllää pöllö 3:32 min.