Ilmastonmuutos

Tältä sivulta löydät tietoa ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on laaja ja monitahoinen ilmiö, jossa monenlaiset systeemit ja ilmiöt vaikuttavat ilmastonmuutosta hillitsevästi tai kiihdyttävästi. Tällä sivulla ilmiö pyritään selittämään yksinkertaistaen, jotta asiaan perehtymättömänkin on helppo saada jonkinlainen käsitys siitä. Sivu on suunnattu varhaiskasvatuksen henkilöstölle, mutta seassa on myös tietolaatikoita, joissa ilmastotietoa pyritään esittämään lapsentasoisesti. Sivun lopusta löytyy lähteitä ja linkkejä, joista voi etsiä syvällisempää tietoa ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos ilmiönä

Maapallon ilmasto on järjestelmänä monimutkainen ja ilmastoon vaikuttaa monenlaiset eri tekijät. Ilmastotieto perustuu säämittauksiin, mutta ilmasto ja sää eivät tarkoita kuitenkaan samaa asiaa. Sää tarkoittaa ilmakehän tilaa, joka vaihtelee päivittäin ja vuosittain. Ilmasto sen sijaan kuvaa sään tilastollisia, pidemmän aikavälin ominaisuuksia. Tilastolliset ominaisuudet lasketaan yleensä vähintään kolmenkymmenen vuoden ajalta, jolloin sään luonnollinen vaihtelevuus huomioidaan. [↓] Ilmasto on vaihdellut kautta maailman historian. Hitaiden, miljoonien vuosien aikana tapahtuneiden ilmaston vaihteluiden alkuunpanijoina ovat toimineet yleensä geologiset muutokset kuten mannerlaattojen hidas liikkuminen ja vuoristojen synty sekä häviäminen. [↓]

Meneillään oleva ilmastonmuutos on ihmiskunnan aiheuttama ja sen syynä ovat pääosin ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasut. Maapallon keskilämpötila on noussut noin asteen verran 1800-luvun lopulta. [↓] Ilmakehässä olevia kasvihuonekaasuja ovat muun muassa vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja ilokaasu. Ihmisen toiminta on lisännyt erityisesti hiilidioksidin määrää ilmakehässä. [↓] Maapallon lämpeneminen jatkuu lähivuosikymmeniä, sillä hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä on hidasta. Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten ihmiskunta saa hillittyä aiheuttamiaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästöjä leikkaamalla lämpenemistä voidaan hidastaa. [↓]

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista

Maapallo saa lämpönsä ja energiansa auringosta. Energia tulee auringosta lyhytaaltoisena auringonsäteilynä. Ilmakehä läpäisee hyvin lyhytaaltoista auringonsäteilyä, jolloin säteily etenee maapallon pinnalle imeytyen. Maan pinta heijastaa puolestaan pitkäaaltoista lämpösäteilyä, jota ilmakehä ei läpäise yhtä hyvin. Osa lämpösäteilystä imeytyy ilmakehän kasvihuonekaasuihin, jotka heijastavat sitä edelleen maan pinnalle. Maan pintaa lämmittää auringonsäteilyn lisäksi näin myös ilmakehän lämpösäteily. Ilmakehä toimii kuin lämmittävä peitto tai kasvihuone maapallolle. Tämän luonnollisen kasvihuoneilmiön vuoksi maapallon lämpötila on keskimäärin +14 astetta. Ilman ilmakehän suojaavaa vaikutusta maapallon lämpötila olisi -18 astetta. [↓] Kasvihuoneilmiön merkitys onkin tärkeä elämän edellytyksille maapallolla. Ihmisen toiminnan vaikutuksesta kasvihuonekaasujen määrä on kuitenkin kasvanut ilmakehässä, jolloin ilmakehän peitto on säteilynkulun kannalta paksumpi ja lämpösäteilyä palautuu aikeisempaa enemmän maan pinnalle lämmittäen ilmastoa. [↓] Ilmastonmuutoksessa onkin kyse luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ilmaston lämpenemisellä on monia haitallisia vaikutuksia elinolosuhteisiin ja luonnonoloihin maapallolla. [↓].

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista

Lähde: Kuvakaappaus Mikä on ilmastonmuutos? -videosta. Ilmari-oppimateriaali. Nuorten Akatemia

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista -video

Lasten tietolaatikko ilmastonmuutoksesta

  • Sanat sää ja ilma tarkoittavat sitä, millainen ilma on lyhyellä ajanjaksolla esimerkiksi tänään, tällä viikolla tai tänä talvena.

  • Sana ilmasto tarkoittaa sitä, millainen ilma on pitkällä ajanjaksolla vuosikymmenten ajan esimerkiksi ihmisen elinaikana.

  • Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että pidemmällä aikajaksolla ilmasto muuttuu toisenlaiseksi, esimerkiksi sinun elinaikanasi ilmasto on hieman lämpimämpi kuin isovanhempiesi elinaikana.

  • Ilmastoon vaikuttavat monenlaiset asiat ja ilmasto on vaihdellut aikaisemminkin maapallon historian aikana. Esimerkiksi dinosaurusten aikaan ilmasto on ollut toisenlainen kuin nykyään.

  • Elämä maapallolla on mahdollista, sillä kasvihuoneilmiöksi kutsuttu ilmiö mahdollistaa sen, ettei maapallolla ole liian kylmä.

  • Maapallon ympärillä on kaasukerros, joka läpäisee auringon säteet lämmittämään maan pintaa, mutta ei läpäise yhtä hyvin maasta heijastuvaa lämpöä. Mitä enemmän ilmakehässä on näitä kaasuja, sitä enemmän lämpöä palautuu maan pinnalle. Ilmiö muistuttaa kasvihuoneen toimintatapaa ja siksi sitä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Lämpöä pidättävää ilmakehää voi verrata myös pukemaasi villapaitaan. Se lämmittää sinua viileällä ilmalla.

  • Nykyinen ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttama. Ihmisten toiminnasta syntyy paljon erilaisia kaasuja, joiden lisääntyminen ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä. Se on vähän sama kuin pukisit villapaidan päälle vielä toppavaatteet.

Ilmastonmuutoksen syyt

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvaessa. Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Hiilidioksidi on merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. Suurin osa ihmisten tuottamista hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä eli hiilen, öljyn, turpeen ja maakaasun käyttämisestä energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös muun muassa maa- ja metsätaloudessa, teollisuuden prosesseissa sekä kaatopaikoilla. [↓] Maankäytön muuttuminen ja metsien raivaaminen aiheuttavat hiilipäästöjä. Metsät sitovat hiiltä ja metsiä kaadettaessa puihin ja maaperään varastoitunutta hiiltä vapautuu ilmakehään hiilidioksidin muodossa [↓].

Suuri osa ihmisten tuottamista hiilidioksidipäästöistä syntyy energiantuotannosta. Päästöihin voitaisiinkin tehokkaimmin vaikuttaa vähentämällä energiankulutusta sekä tuottamalla energiaa muilla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita käyttäen. [↓] Energiaa tarvitaan erityisesti lämmön ja sähkön tuottamiseen sekä liikenteen tarpeisiin [↓]. 68 % Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kuitenkin tavallisten kuluttajien arkisesta käyttäytymisestä, asumisesta, liikkumisesta, syömisestä ja kuluttamisesta. [↓] Arjen valinnoilla ja ihmisten kulutuskäyttäytymisellä onkin yhteiskunnissa suuri merkitys, vaikka yksittäisten yksilöiden valinnat eivät vielä muuta kokonaisuutta.

Vanhankaupunginlahti

Ilmastonmuutoksen seuraukset

Ilmastonmuutoksen seurauksena maapallon keskilämpötila nousee. Tämä muutos lämpötilassa aiheuttaa monenlaisia seurauksia, jotka ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Pääsääntönä muutoksille ovat lämpötilan sekä merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen. Kuivuudet sekä rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat. Lisäksi lumen ja jäätiköiden määrä vähenee ja kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät. [↓]

Luonnossa tämä merkitsee vaikeuksia monien eliölajien selviytymiselle, ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Ilmastonmuutos onkin yksi syy jo käynnissä olevalle, kuudennelle sukupuuttoaallolle. Toisaalta joitakin lajeja ilmaston muuttuminen hyödyttää. Kettu esimerkiksi hyötyy ilmastonmuutoksesta, kun havumetsävyöhyke siirtyy pohjoisemmaksi, jolloin ketun elinalue laajenee. [↓]

Ihmisille ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonolojen muutosten lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta ja epätasa-arvoa, puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa, ruoantuotannon vaikeutumista, sairauksien leviämistä ja taloudellista epävakautta. Nälänhätä ja luonnonkatastrofit ajavat ihmisiä kodeistaan ja aiheuttavat todennäköisesti suuria muuttoaaltoja ja ilmastopakolaisuutta. [↓]

Lasten tietolaatikko ilmastonmuutoksen mahdollisista seurauksista:

  • Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötila maapallolla nousee.

  • Ilmaston lämpenemisen seurauksena merenpinta nousee hiljalleen korkeammalle.

  • Myös erilaiset sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, myrskyt ja rankkasateet lisääntyvät.

  • Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maapalloa. Esimerkiksi toisaalla voi olla kuivuutta ja toisaalla rankkasateita.

  • Lämpenevä ilmasto siirtää aiemmin etelämmässä viihtyneitä kasveja ja eläinlajeja pohjoisemmaksi.

  • Eri lajien sopeutumismahdollisuudet ilmastonmuutokseen ovat erilaiset. Osa lajeista pystyy siirtymään uusille asuinalueille, mutta osa ei pysty siirtymään tai sopeutumaan. Esimerkiksi saimaannorppa ei pääse siirtymään suljetusta järvestä pohjoisemmaksi. Norpat tarvitsevat myös lunta ja jäätä poikastensa lumipesiä varten.

  • Myös ihmisiin lämpenevä ilmasto vaikuttaa eri tavoin. Joillakin alueilla kuivuus voi estää maanviljelyn ja toisilla alueilla rankkasateet tai merenpinnan nousu voivat aiheuttaa ongelmia.

  • Yhteisellä maapallolla ilmastonmuutos on yhteinen ongelma. Suomalaiset voivat auttaa sellaisia maita ja ihmisiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista meitä enemmän.

Ilmastonmuutos on yhteiskunnallinen ongelma

Tavallinen länsimainen arkielämä, jopa ilman kohtuutonta kuluttamista, tuottaa ilmastopäästöjä yli kestävän tason. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on yhteensä 10 500 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Globaalisti kestävä taso hiilijalanjäljelle on arvioitu olevan noin tonnin. [↓] Yksittäisen ihmisen elämässä merkittävimmät ilmastopäästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. Omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää elämäntapavalinnoillaan tai kasvattaa vastaavasti moninkertaiseksi. [↓]

Suurin vastuu ilmastovastuulliseen yhteiskuntaan siirtymisessä on valtioilla ja sen sisäisillä hallintorakenteilla kuten kunnilla sekä suurilla yrityksillä. Yksittäisenkään ihmisen merkitystä ei tule silti unohtaa, sillä ihmiset muodostavat nämä yhteiskunnassa vallitsevat rakenteet. Meillä jokaisella on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, vaikka ei ole realistista tai edes mahdollista sysätä ilmastonmuutoksen ratkaisun avaimia pelkästään yksilöiden käsiin. [↓]

Yhteiskunnallisia muutoksia saadaan aikaan, kun niitä ruvetaan tekemään tai kun niiden toteuttamisesta vastuussa olevat tahot saadaan vakuuttuneeksi toimien tärkeydestä. Muutosten takana on aina niitä tärkeänä pitävä ihminen. Kuluttajan roolin lisäksi ihmisillä on yhteiskunnassa monenlaisia rooleja: teemme töitä, harrastamme ja olemme järjestötoimijoita, poliittisia toimijoita ja perheenjäseniä ja kaikissa näissä rooleissa meidän on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Aktiiviset kansalaiset ovat ratkaisevassa osassa ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien toteutumista. [↓]

Ilmastonmuutoksen ratkaisijat ja ratkaisut

Nykytiedon valossa ilmastonmuutosta ei ole enää mahdollista pysäyttää, sillä jo nyt aiheutetut ilmastopäästöt lämmittävät ilmakehää vielä satojen vuosien ajan. Mikäli päästöjä ei aktiivisesti vähennetä, ilmaston arvioidaan lämpenevän tämän vuosisadan aikana noin 1,5–4,6 astetta esiteolliseen aikaan nähden. Tähän mennessä maapallo on lämmennyt jo noin asteen esiteollisesta ajasta ja 1,5 asteen raja tullaan nykymenolla ylittämään vuosien 2030 ja 2052 välillä. Suomessa lämpötila on noussut jo noin 2 astetta. [↓]

Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on kuitenkin ratkaiseva ja ilmastonmuutosta voidaan hillitä edelleen. Mukaan ilmastotoimiin tarvitaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja sekä näissä toimivia ihmisiä. Koska ilmastonmuutoksen seurauksia ja vaikutuksia ei voida enää kokonaan estää, niihin on alettu myös jo sopeutua. [↓]

YK on keskeisin toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Uusin kansainvälinen ilmastosopimus saatiin aikaan neuvotteluissa Pariisissa joulukuussa 2015. Sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Tällä hetkellä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa keskitytään sopimaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. [↓]

Yk

Hillitsemistoimet

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä tarkoitetaan ihmisten tekemiä toimia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja hiilen sitomisen lisäämiseksi [↓]. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvihuonekaasujen vähentäminen on tärkeässä roolissa, sillä hiilidioksidi on merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. Suurin osa ihmisten tuottamista hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. [↓] Ilmastonmuutos on globaali ongelma ja onnistuminen päästöjen vähentämisessä vaatii kansainvälisesti kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista ilmastotoimiin. [↓]

Merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillintätoimet saadaan aikaiseksi energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maa- sekä metsätaloudessa. On siirryttävä päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin, vähennettävä kulutusta, parannettava energiatehokkuutta ja oltava avoin uusille, kestävämmille tavoille tehdä asioita. [↓]

Yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä uusia ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun sekä koulutuksen ja viestinnän keinoin. Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä on valtioilla, valtion sisäisillä instituutioilla sekä suuryrityksillä. Kuitenkin myös yksilön teoilla on merkitystä, koska valtiot, instituutiot ja yritykset rakentuvat ihmisistä, yksilöistä. Erityisesti yhdessä yksilöt voivat saada muutosta aikaan. [↓]

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on myös instituutio, joka koostuu monista yksilöistä. Varhaiskasvatuksessakin voidaan tehdä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toiminnassa välitetään lapsille päivittäin arvoja, kulttuuria ja maailmankuvaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön välittämä arvomaailma voi olla ilmastoystävällinen tai jopa ekologisesti kestämätön. Arvot ja maailmankuva välittyvät sekä tavassamme puhua että arjen käyttäytymisessämme. Varhaiskasvatuksessa toimitaankin päivittäin myös kuluttajina. On monia asioita, joihin varhaiskasvatuksen henkilöstö ei voi suoraan omilla valinnoilla vaikuttaa, mutta suureen osaan myös voi. Varhaiskasvatuksen henkilöstö ei esimerkiksi päätä, millaisella energialla rakennuksia lämmitetään. Toisaalta henkilökunta voi vähentää arjessa energian kulutusta ja ohjata lapsia myös energiasäästeliäisiin toimintatapoihin.

Myös lapset voivat tehdä pieniä ilmastoystävällisiä tekoja arjessa. Lapset eivät vielä voi äänestää, mutta he voivat tehdä paljon muuta. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki muodostuu asumisen, liikkumisen, ruokailun ja yleensä kuluttamiseen liittyvistä tekijöistä. Kestävää elämäntapaa on tärkeä harjoitella jo varhaiskasvatuksessa, vaikka monet lapsen elämään liittyvät ratkaisut tehdäänkin kotona perheen kanssa. Myös vanhemmille on hyvä kertoa varhaiskasvatuksessa toteutettavasta toiminnasta ja ottaa perheet mukaan ilmastokasvatukseen esimerkiksi yhteisten tapahtumien kautta.

Sopeutumistoimet

Ilmastolain mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja joiden avulla voidaan hyötyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista [↓]. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt Suomessakin. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi siihen on tärkeä myös valmistautua ja sopeutua. Suomi on laatinut oman kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelman, jossa ilmastonmuutokseen sopeutumista suunnitellaan yhteiskunnan eri toimijoiden näkökulmasta. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin toimialoihin ja yhteiskunnan toimintoihin. [↓]

Sopeutumisohjelman mukaan koulutuksella ja kasvatuksella vaikutetaan siihen, että ilmastonmuutosta koskeva osaaminen on osa kaikkea ammattitaitoa, yleissivistystä ja kansalaistaitoja. [↓] Hyvin suunnitelluilla sopeutumistoimilla ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää ja positiivisia vaikutuksia hyödyntää. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on selviytyä vallitsevissa ilmasto-olosuhteissa ja varautua tuleviin muutoksiin. Sopeutumisella ehkäistään haavoittuvuutta ja herkkyyttä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Sopeutuminen on muuttuviin olosuhteisiin reagoimista ja elämistä muuttuvien olosuhteiden, kulutustottumuksien ja arvomaailman kanssa. [↓]

Lapsia koskevat sopeutumistoimet välittyvät eritoten harrastusmahdollisuuksien muuttumisena lämpenevän ilmaston seurauksena. Pääseekö tänä talvena luistelemaan tai hiihtämään? Mitä päiväkodin pihalla voi tehdä talvella, jos ei ole lunta? Voiko järvessä uida, jos siinä on loppukesästä sinilevää? Päiväkoteihin voi myös tulla muista maista ilmastopakolaisina lapsia eri kulttuureista.

Kädet

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus muuttuvassa ilmastossa

Muuttuvan ilmaston vaikutuksista ja seurauksista on laadittu erilaisia arvioita. Suomessa on laadittu sekä valtion- että kunnantasolla erilaisia sopeutumissuunnitelmia ja -linjauksia. Niissä käsitellään vaikutuksia ja sopeutumista kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan hyvin yleisellä tasolla, vaikka kasvatuksen merkitystä osana sopeutumistoimia korostetaankin. Varhaiskasvatuksen toimialan näkökulmasta olisi kuitenkin hyvä pohtia niitä konkreettisia muutoksia, joita ilmastonmuutoksesta seuraa, jotta niihin voidaan valmistautua ja sopeutua paremmin.

Alla olevaan tietolaatikkoon on koottu tietoa siitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset mahdollisesti näkyvät varhaiskasvatuksen kentällä lähitulevaisuudessa. Tietolaatikko on toteutettu soveltaen tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista varhaiskasvatuksen kontekstiin.

Ilmastonmuutoksen mahdollisia seurauksia varhaiskasvatukseen:

  • Talvet ovat tulevaisuudessa vähälumisempia erityisesti Etelä-Suomessa, ja talvilajien harrastamiselle on vähemmän mahdollisuuksia.

  • Sadekelit talvisin lisääntyvät, ulkoilu märillä säillä tuo lisätyötä henkilökunnalle sadevaatteiden pukemisen ja varustehuollon muodossa.

  • Talven liukkaiden kelien myötä riskit liukastumisille ja kaatumisille voivat kasvaa päiväkodin pihoilla.

  • Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tämä on hyvä ottaa huomioon ulkoilun järjestämisessä. Usein päiväkodeissa esimerkiksi tilojen käyttöä porrastetaan. Olisi kuitenkin hyvä varmistaa, että tarvittaessa kaikki lapset mahtuvat samaan aikaan päiväkotiin sisälle.

  • Päiväkotien energian tarve voi hieman muuttua. Märkien vaatteiden kuivaaminen kuivauskaapissa ulkoilujen jälkeen kuluttaa ehkä aiempaa enemmän energiaa, samoin myös kesähelteillä tuulettaminen. Toisaalta talvella lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa.

  • Varhaiskasvatuksessa on hyvä huomioida muuttuvan ilmaston haasteet rakentamisessa ja pihojen suunnittelussa.

  • Rankkasateiden ja vetisten talvien lisääntyessä varhaiskasvatusyksiköiden pihojen hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota.

  • Lisääntynyt kosteus saattaa lisätä rakennusten kosteusvaurioita ja aiheuttaa ongelmia sisäilman laatuun.

  • Kesällä myös lisääntyneisiin hellejaksoihin ja niiden haasteisiin tulee varautua. (Esimerkiksi tuuletus, varjoja pihalle, ulkoilujen lyhentäminen ja riittävä nesteytys.)

  • Ilmastopakolaisuus ja muuttoaallot saattavat tuoda maahanmuuttajalapsia myös varhaiskasvatukseen.

  • Lapsille on hyvä opettaa suvaitsevaisuutta ja empatiaa eri kulttuureista ja taustoista tulevia ihmisiä kohtaan.

  • Varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli ilmastopakolaisten sopeuttamiseen yhteiskuntaamme.

  • Henkilöstöllä tulisi olla riittävä suomen kielen taito, jotta vieraskielisetkin lapset oppivat suomen kielen.

  • Lapsille tulisi opettaa taitoja, jotka helpottavat ympäristökriisien aiheuttamaan kuormitukseen ja tunteiden käsittelyyn.

Lähde: Ilmasto-opas ja Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon virheellisiä käsityksiä

Ilmastonmuutos ei ole ainoa ympäristöongelma, vaan se on yksi nykymaailmaa vaivaavista ihmisen kestämättömän toiminnan aiheuttamista ympäristökriiseistä. Muita ympäristökysymyksiä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, luonnonvarojen tuhlaaminen, kaupunki-ilman huono laatu sekä merien roskaantuminen ja happamoituminen. Joskus eri ympäristöongelmilla on yhteyksiä toisiinsa, joskus taas ei. Myös ongelmien laajuus vaihtelee: jotkut ympäristökysymykset voivat olla paikallisesti merkittäviä, ja jotkut, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat koko maapallon toimintaan. [↓]

Ilmastonmuutos on monisyinen ongelma, johon liittyy paljon erilaista tieteidenvälistä käsitteistöä ja sanastoa. Tämän vuoksi ihmisillä on myös paljon ilmastonmuutokseen liittyviä virheellisiä tietoja ja käsityksiä. Jotta ympäristökysymyksiä voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit, jotka siihen vaikuttavat. Tavoitellessamme muovitonta lähiluontoa, kannattaa laittaa roskat roskakoriin. Roskaantumiseen puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi siihen, että Etelä-Suomessa on todella vähän vanhoja metsiä lahopuineen, jotka olisivat tärkeitä uhanalaisten lajien turvaamiseksi. Roskaantumiseen ja aarniometsien vähenemiseen liittyvät ongelmat vaativat aivan erilaisia ratkaisukeinoja. [↓]

Roskaantumiseen puuttuminen ei myöskään hillitse ilmastonmuutosta, koska ongelman syy on energian tuottamisessa eikä energialla tuotetun lopputuloksen, kuten muovikuoren, sijoittelussa. Toisaalta taas, kierrättäminen vähentää tavaroiden ja tarvikkeiden tuotantoa. Kierrätys osana toimivaa kiertotaloutta vähentää näin hiilidioksidipäästöjen syntymistä, jolloin sekin on yhteydessä ilmastonmuutokseen. [↓]

Ympäristökysymyksiä pohtiessamme, joudumme välillä myös arvottamaan keskenään erilaisia luontoarvoja. Esimerkiksi tuulivoiman käytöllä voidaan vähentää ilmastopäästöjä, mutta tuulivoimala saattaa aiheuttaa kuitenkin paikallisesti maisema- ja äänihaittoja. Ilmastonmuutoksen hidastamisessa on keskeistä myös muistaa, että toiset toimet ovat tehokkaampia kuin toiset. Esimerkiksi kierrättäminen on hyvä asia, mutta ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta on selvästi tärkeämpää luopua fossiilisten energiantuotantomuotojen käytöstä, vähentää lentomatkailua ja suosia kasvisruokaa. [↓]

Lapsi ja isä metsässä

Ilmastosanasto

Antroposeeni

Nykyinen geologinen aikakausi. Ihmisen toiminta on alkanut teollistumisen myötä muuttaa luontoa niin monin tavoin, että osa muutoksista on jo geologisesti havaittavissa. Antroposeenin aikana niin sanottu massasukupuutto on kiihtynyt. Antroposeenin käsite on vielä melko uusi ja vakiintumaton ja sen tarkasta alkuajankohdasta käydään edelleen keskustelua.

Biodiversiteetti

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tai elonkirjo tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta. Sen katsotaan usein sisältävän geneettisen, lajien ja ekosysteemien monimuotoisuuden. Geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa perintöaineksen vaihtelua tiettyjen eliöiden muodostaman ryhmän keskuudessa. Lajien monimuotoisuutta mitataan usein tietyllä alueilla tai tietyssä ekosysteemissä esiintyvien lajien lukumäärällä. Ekosysteemien monimuotoisuus puolestaan tarkoittaa eri elinympäristö- tai luontotyyppien monimuotoisuutta tietyllä alueella (esimerkiksi erilaiset metsätyypit, vesistöt jne.) Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastovyöhykkeet tulevat siirtymään pohjoisemmaksi, uusia kasvi- ja eläinlajeja leviää meille etelästä. Samaan aikaan joitakin kylmään ilmanalaan sopeutuneita lajeja voi hävitä Pohjois-Suomesta.

Ekologinen jalanjälki

Kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Fossiiliset polttoaineet

Uusiutumattomia tai hyvin hitaasti uusiutuvia luonnonvaroja kuten öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiilisia polttoaineita käytetään energiantuotantoon, jolloin raaka-ainetta poltettaessa vapautuu lämpöä. Samalla vapautuu myös kasvihuonekaasuja, fossiilisten polttoaineiden käyttö onkin suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Hiilijalanjälki

Jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma. Tähän on laskettu yleensä tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren ilmastopäästöt. Joskus hiilijalanjäljellä viitataan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin eikä muita kasvihuonekaasuja oteta huomioon.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki on konsepti, joka kuvaa tuotteen tai palvelun ilmastohyötyjä sen käyttäjälle. Positiivista hiilikädenjälkeä voi luoda tekemällä ilmastoystävällisiä tekoja esimerkiksi lahjoittamalla rahaa ilmastonsuojeluun tai istuttamalla puita. Erona hiilijalanjälkeen hiilikädenjälki korostaa myönteisiä ilmastovaikutuksia tulevaisuudessa.

Hiilineutraali

Hiilineutraaliuudella tarkoitetaan sitä, ettei aiheuteta enempää hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Toiminta tai tuote on hiilineutraali, jos sen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on nolla. Pariisin ilmastosopimus tavoittelee hiilineutraaliutta ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen ja hiilinielujen välille viimeistään tämän vuosisadan loppupuoliskolla. Suomen valtio on asettanut tavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Myös monet kaupungit, kunnat ja yritykset ovat asettaneet kunnianhimoisempia tavoitteita.

Hiilinielu

Hiilinielut ovat prosesseja, jotka poistavat kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Metsät, suot, valtamerten levät ja muu kasvillisuus sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinielu kerää ja varastoi ilmakehän hiilidioksidia itseensä jatkuvasti niin, että varaston koko kasvaa. Hiilinieluilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ihmiset voivat vaikuttaa hiilinielujen kokoon. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehään. Mikäli metsä vapauttaa hiiltä enemmän kuin se sitoo, esimerkiksi hakkuiden yhteydessä ja metsän hiilivarastot pienenevät, metsä muuttuu hiilen lähteeksi.

Ilmastoahdistus

Ilmastoahdistuksesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä erilaisia vaikeita tunteita, joita ihmiset kokevat ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen liittyen. Tällaisia tunteita ovat esimerkiksi huoli, suru, pelko, ahdistus ja turhautuminen. Ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että erilaiset vaikeat tunteet ovat luonnollisia reaktioita siihen. Tärkeää on, ettei vaikeiden tunteiden kanssa jää yksin ja lamaannu vaan käsittelee tunteita ja etsii erilaisia stressinhallintakeinoja helpottamaan oloa.

Ilmastolakko

Yleensä lakolla tarkoitetaan työntekijöiden yhteisellä päätöksellä sovittua töistä pois jäämistä. Lakon tarkoituksena on painostaa työnantajaa tai yhteiskuntaa tilanteessa, jossa ihmiset kokevat tulevansa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Ilmastolakon käsitteen teki tunnetuksi syksyllä 2018 15-vuotias Greta Thunberg, joka jäi koululakkoon, sillä Ruotsi ei hänen mielestään tehnyt tarpeeksi ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä käynnisti kansainvälisen liikkeen, jossa jo miljoonat koululaiset ovat lakkoilleet ilmastonpuolesta.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus

Eniten ilmastopäästöjä aiheuttaneet kansakunnat ja ilmastonmuutoksen seuraukset eivät aina jakaudu oikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat eri puolilla maailmaa erilaiset, kuten myös eri kansakuntien valmius sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Ihmisarvoisen elämän ja ihmisoikeuksien tulisi toteutua maailmassa jokaiselle ihmiselle myös ilmaston muututtua. Ilmastonmuutos vaarantaa jo nyt monen ihmisen oikeuden elämään, ruokaan, veteen, terveyteen ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.

Ilmastopakolainen

Ilmastopakolainen on henkilö, joka pakenee kotipaikastaan ilmaston muuttumisen seurauksena toiseen paikkaan kotimassaan, tai toiseen maahan. Ilmastopakolaisuus johtuu muun muassa aavikoitumisesta, kuivuuskausista, merenpinnan noususta sekä äärimmäisistä sääilmiöistä kuten hirmumyrskyistä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa merkittävästi.

Ilmastopäästöt

Tietyt kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut estävät lämpösäteilyn poistumista maapallolta avaruuteen ja voimistavat näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä ihmistoiminnan kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Ilmastonmuutos johtuu siitä, että kasvava ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Näitä ihmistoiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasuja kutsutaan ilmastopäästöiksi. Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöjä syntyy myös muun muassa maataloudessa, teollisuuden prosesseissa ja metsäpaloissa.

Ilmastotoimet ja -teot

Toimintatavat ja teot, joilla ilmastonmuutosta hillitään. Esimerkiksi uusien ja jo olemassa olevien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden (tuotteet ja palvelut) kehittäminen ja käyttöönotto, lakien, tukien ja verotuksen uudelleensuuntaaminen, hyvä yhdyskuntasuunnittelu, koulutus ja viestintä sekä ilmastoasioiden tuominen jatkuvasti esiin eri yhteyksissä.

Ilmastotoimija

Ilmastotoimiin tarvitaan mukaan kaikki yhteiskunnan toimijat, valtiot, kunnat, yritykset, kansalaisyhteiskunnat, koulut, päiväkodit ja näissä toimivat ihmiset. Aktiiviset ilmastotoimijat hidastavat ilmastonmuutosta ympäri maailmaa.

IPCC

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) on ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koottu elin. Sen tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä poliittisen päätöksenteon tueksi. IPCC ei itse tee tutkimusta vaan kokoaa ja muokkaa ilmastonmuutoksesta saatavilla olevaa tieteellistä tutkimustietoa ja julkaisee ilmastotutkimuksen eri osa-alueilta laajoja kokoomaraportteja.

Kansalaistottelemattomuus

Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamista epäoikeuden mukaisena pidettyä lakia tai rikotaan sitä aktiivisesti. Tarkoituksena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon. Suomessa kansalaistottelemattomuutta ilmaston puolesta on tehnyt mm. Greenpeace ja Elokapina.

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, jossa tietyt ilmakehän kaasut (mm. vesihöyry ja hiilidioksidi) toimivat kasvihuoneen lasin tapaan: ne päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan tämän luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumista, mikä johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa ilmakehään valtavia määriä ylimääräisiä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Ks. ilmastopäästöt.

Kuluttajavalinnat

Kulutusvalinnoillamme on aina vaikutuksia meitä ympäröivään maailmaan. Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät valinnat liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan, tavaroihin ja palveluihin. Käytännössä kannattaa vaihtaa sähkösopimus vihreään sähköön, välttää lentämistä, syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, liikkua auton sijaan lihasvoimalla ja yleensäkin kuluttaa vähemmän.

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti. Katso kohdasta biodiversiteetti.

Massasukupuutto

Massasukupuutto tarkoittaa samanaikaista hyvin monien eliölajien tai -ryhmien sukupuuttoa. Tällä hetkellä eletään niin sanottua kuudetta massasukupuuttoa, joka on ensimmäistä kertaa seurausta ihmisen toiminnasta. Vuoden 1900 jälkeen sukupuuttoja on tapahtunut jopa satakertaisella tahdilla normaaliin verrattuna. Lajien heikentymisen on aiheuttanut niiden elinalueiden häviäminen, luonnonvarojen liikakäyttö, ylimetsästys ja -kalastus ja ilmastonmuutos. Massasukupuutto heikentää maapallon luonnon monimuotoisuutta.

Muuttuvat sääolot

IImastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Pääsääntönä on, että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat.

Pariisin sopimus

Vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus, joka astui voimaan marraskuussa 2016. Sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat siinä valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Sopeutuminen

Ilmastonmuutosta ei voi enää kokonaan estää, sillä jo nykyisten kasvihuonekaasujen poistuminen ilmakehästä vie aikaa. Hillitsemistoimien lisäksi vaaditaankin sopeutumista. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen on erilaisia käytäntöjä, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi muuttuvien ilmasto-olojen huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa, terveydenhuollossa, vakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä kosteikkoalueiden, metsien ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuuden suojelua.

Terveys ja sairaudet

Ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen etenkin köyhissä maissa. Rankkasateiden ja tulvien vuoksi veden välityksellä leviävät sairaudet, kuten kolera lisääntyvät. Myös sairauksia levittävät hyönteiset leviävät uusille alueille. Lisäksi juomaveden ja ruuan puute heikentävät ihmisten terveyttä. Ilmastonmuutos lisää myös psyykkistä pahoinvointia. Toisaalta terveelliset elämäntavat, kuten hyötyliikunta ja kasvispainotteinen ruokavalio auttavat sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että lisäävät hyvinvointia.

Uusiutuva energia

Uusiutuvaa energiaa saadaan uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvaa energiaa ovat esimerkiksi aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvan energian käyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin fossiiliset energialähteet.

Vähiten kehittyneet maat (LDC)

Maailman köyhimmät maat, joilla on alhainen tulotaso ja heikot ihmisresurssit. Nämä maat ovat taloudellisesti hyvin haavoittuvia. Vähiten kehittyneiksi maiksi on määritelty 50 valtiota. Niissä asuu kymmenesosa maailman väestöstä ja ne tuottavat alle prosentin kaikista hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sovittu ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhimpien maiden ilmastotoimia.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista. Tarvitaan sekä poliitikkojen että kansalaisten toimia. Kansalaiset voivat vaikuttaa ilmaston puolesta esimerkiksi toimimalla järjestöissä, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, kirjeitä ja vetoomuksia kansanedustajille, kunnanvaltuutetuille, ammattiliitoille tai yritysten edustajille, järjestämällä tai osallistumalla tapahtumiin tai mielenilmauksiin, äänestämällä, some-, netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sekä tekemällä julkaisemalla vastamainoksen tai muulla kulttuurihäirinnällä.

Ylikulutus

Ylikulutus tarkoittaa sitä, että kulutamme enemmän kuin maapallon kantokyvyn rajoissa on kestävää. Kulutamme siis enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan uusiutuvia luonnonvaroja. Lähes kaikkien kuluttamiemme tuotteiden ja palveluiden valmistamiseen ja käyttöön tarvitaan paljon fossiilisia polttoaineita. Siksi voidaan sanoa, että ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on luonnonvarojen ylikulutus.

Seuraavia sanastoja on käytetty muokattuna tämän sanaston laatimisen apuna:

Mistä lisää tietoa?

  • Ilmasto-opas.fi on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen toteuttama verkkosivusto, johon on koottu eri toimijoiden tuottamaa tutkimusperäistä tietoa ilmastonmuutoksesta

  • Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista -video on tuotettu Ilmari-hankkeessa. Tiiviissä animaatiossa kerrotaan ilmastonmuutoksen perusteet. Kesto 0:52.

  • Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) arviointiraportittarjoavat laajan ja ajankohtaisen yhteenvedon ilmastotieteen tuloksista. Suomenkielistä lisätietoa raporteista. Englanninkieliset raportit tiivistelmineen.

  • Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Työryhmä ja Hanna Nikkanen, Into-kustannus, 2017). Kirja tutkii sitä, miten Suomi pärjää ilmastonmuutoksen aiheuttaman myllerryksen keskellä: miten se meihin vaikuttaa ja miten voisimme siitä ehkä selvitä. Vinkki! Seuraa myös kirjan facebook-sivua.

  • Ilmasto.Nyt on Sitran, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Metropolian ammattikorkeakoulun yhdessä tuottama verkko-opintokokonaisuus ja oppimateriaali. Materiaalia voi käyttää ilmastoaiheen akateemiseen opiskeluun, ja osia siitä voi hyödyntää myös suoraan opetuksessa peruskoulussa ja lukiossa.

  • Ilmastopaneeli on valtionneuvoston nimittämä elin, jonka tarkoituksena on edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneeli on laatinut erilaisia raportteja ja aineistoja.

  • CO₂-raportti on tehnyt tiiviin, mutta kattavan kuvauksen ilmastonmuutoksesta ja julkaisee ilmastoaiheisia verkkouutisia myös paikallistasolta Suomessa

  • Sitran sanastossa on selitetty monia ilmastonmuutokseen ja kestävään elämäntapaan liittyviä käsitteitä.

  • Open ilmasto-opas Pinja Siparin laatima open ilmasto-opas on aineenopetukseen suunnattu ilmastokasvatusmateriaali

  • Luokanopen ilmasto-opas Anna Muotkan ja Aino Kinnin laatima luokanopen ilmasto-opas on alakouluun suunnattu ilmastokasvatusmateriaali

Lähteet

  1. Ilmasto.nyt. Havaittu ilmastonmuutos. ↩︎

  2. Ilmasto-opas. Maailman ilmastohistoria. SYKE, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteenlaitos. ↩︎

  3. Ilmasto-opas. Mittaukset kertovat ilmaston muuttuvan. SYKE, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteenlaitos. ↩︎

  4. Ilmasto.nyt. Ilmastoneutraali energiajärjestelmä. ↩︎ ↩︎

  5. Ruosteenoja, K. (2011). Miten ja miksi ilmasto muuttuu? Teoksessa L. Rohweder & A. Virtanen (toim.), Ilmastonmuutos käytännössä. Hillinnän ja sopeutumisen keinoja (s.69–108). Helsinki: Gaudeamus. ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎

  6. Ilmasto.nyt. Kasvihuoneilmiö. ↩︎ ↩︎

  7. Ilmasto-opas. Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus. SYKE, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteenlaitos. ↩︎

  8. Luokanopen ilmasto-opas ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎ ↩︎

  9. Salo, M., & Nissinen, A. (2017). Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns. Helsinki: SYKE. ↩︎

  10. Sitra. (2018). Kulutuksen hillintä vaati vuoropuhelua ja tekoja. ↩︎

  11. Ilmasto.nyt. Johdanto ilmastonmuutoksen hillintään. ↩︎

  12. IPCC. (2018). Summary for policymakers. Teoksessa V. Masson-Delmotte, P. Zhai, H. O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P. R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J. B. R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M. I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor & T. Waterfield (toim.), Global warming of 1.5°C. An IPCC special report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Geneve: World Meteorological Organization. ↩︎

  13. Finlex. (2015). Ilmastolaki. ↩︎

  14. Maa- ja metsätalousministeriö. (2014). Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. ↩︎ ↩︎

  15. Ilmasto-opas. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen. SYKE, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteenlaitos. ↩︎